Oh la! Tämä viikko on vierähtänyt vauhdilla. Nyt istun pöydän ääressä isojen ikkunalautojen vieressä ja katselen kaunista syksyistä värimaisemaa Katri Valan puiston yli merelle. Helsingissä, joo-o! Muutin tänne viikko sitten. Tai Niemi muutti. Kaiken! Ja mun ihan parhaat ystävät, voi ootte niin<3!!! Kai ymmärrätte, että olette korvaamattomia. Henna ja Komissaario, sitten toinen Mika eli Töpö, teistä oli iso apu! Reetta tuli Turussa auttamaan ja Leena-serkku teki yllätysvisiitin aamulla ja pesi mun keittiönkaapit ja jääkaapin! Sitten menomatkalla poikettiin Pitäjämäessä Lorin luona. Varastoitiin hänen suuren omakotitalon vintille joitain mun tavaroita, mm. kirstu.
Muuttopäivän (viiime lauantai) illalla oli sekavaa täälä asunnossa. Siis sotkuista. Ystäväni Laura (tapasimme jo Vaasan yliopistoaikoina) asuu nykyään Kalliossa, ihan mun naapurissa (!!) ja hän valmisti meille ihanaa vuohenjuusto-punajuuripaistosta hummuksella. Hieman punaviiniä siihen rinnalle niin jo oli olo kotoisaa, kaukana omista juurista toki, mutta siis seuran perusteella ihan kuin kotona olisi ollut. Vaasan opiskeluaikoina, etenkin vuonna 2010 me ystävystyttiin Lauran kanssa todella läheisiksi ja se vuosi on ainakin mun mieleen jäänyt jotenkin tosi mieleenpainuvana. Silloin tapahtui kaikkea kivaa, mitä jälkeenpäin ollaan muisteltu hyvissä mielin ja tippakin linssissä :').
Lauantai-illan huumaa uudessa kodissa
Olihan siihen tietenkin ihan syykin, miksi tänne isoolle kirkolle muutin - nimittäin työt. Keskiviikkona, kuun ensimmäisenä päivänä aloitin virallisesti työt. Sipooseen kulkee tästä Vilhovuorenkujalta busseja kolmesti tunnissa, sivu noin puolisen tuntia.
Ensimmäiseen työpäivään valmistautumista
Kyllä kannatti käydä kouluja! Ja mikä onni minulla olikaan, kun sain mahdollisuuden aloittaa työurani juuri tuola Leppätien kielikylpykoulussa. Työ on ennenkaikkea vastuullista ja kasvattamista itse opettamisen ohessa, mutta myös antoisaa ja luovaa! Ensimmäisen työpäivän jälkeen tuumasin rehtorille, että tulen vielä huomennakin töihin!
Mutta. Sitten itseasiaan, eli leipomiseen. Kokeilin eilen uunia ensimmäisen kerran, kun Mika eli Töpö tuli poraamaan mulle tauluja, ym. seinäjuttuja kiinni näihin kiviseiniin. Ja hän laittoi ikkunaverhotkin, koska tämä on VANHA jugend-talo ja huonekorkeus ja tietenkin sitten verhotankokorkeus kerrassaan päätähuimaava. Koska Laura asuu ihan 5 minuutin (noin) kävelymatkan päässä luotani, päätettiin pitää hänen luonaan kisastudio Koko Suomi leipoo:sta! Pääsin sitten kokeilemaan uuniani ensimmäistä kertaa, kun olin taikinan saanut valmiiksi.
Tässä on hyvin pitkälti pohjataikinan ainekset. Tuo fariinisokeri tulee päälliseen.
Tässä kaunis pinkki Moccamasterini taustalla. Niin, ja tietysti vatkausjutut tuossa etualalla.
Tässä taikina menossa kohta uuniin.
Eilisessä Koko Suomi leipoo:ssa ei taaskaan mennyt niinkuin suunnittelin. Ylläri. Tässä resepti siihen mustikkapiirakkaan (joo, kyllä, jossa on sitä elintarvikeväriä ja joka oikeesti on kakku:D), jonka tein ohjelmassa: Ullan suussasulava mustikkapiirakka (Koko Suomi leipoo -resepti)
Mutta tässä se resepti, minkälainen se alunperin piti olla kilpailussa, ja jonka eilen leivoin mulle ja Lauralle.
Ullan suussasulava mustikkapiirakka:
100 grammaa pirkka voita
2,5 dl vehnäjauhoja
3/4 dl sokeria
1 tl leivinjauhetta
1 dl pirkka kuohukermaa
Nypi kuivat aineet ripsakkaasti keskenään ja lisää sitten kerma. Älä sekoita liikaa. Levitä taikina voideltuun piirakkavuokaan ja paista 200 C° noin 20 minuuttia uunin alatasolla. Anna jähtyä ja valmista täyte.
Täyte:
150 gr-200 gr ranskankermaa (riippuu purkista)
1 dl fariinisokeria
2 dl kermaa vaahdotettuna
2 tl vanilliinisokeria
Päälle paljon paljon mustikoita. Ainakin 4 dl. Ja sitten kiille (ohje myöhemmin alla)
Sekoita ranskankera ja fariinisokeri keskenään niin, että fariiisokeri sulaa ranskankermaan. Vispaa kerma ja vanilliinisokeri kovaksi vaahdoksi ja yhdistä nämä seokset varovasti keskenään. Kaada tämä jähtyneen piirakkapohjan päälle ja siihen sitten runsaasti tuoreita tai pakastemustikoita, mutta mielellään kotimaisia. Ja päälle kattilassa tehty kiille. Eli 2 dl vettä kiehautetaan, siihen lisätään 1 dl hyytelösokeria ja kiehautetaan uudelleen. Anna jähtyä pari miuuuttia ja kaada mustikoiden päälle. Tällainen PIIRAKKA minulle sitten eilen illalla tuli:
Laura oli ostanut hieman kuplivaa illan jakson kunniaksi. Takana näkyy pässinsarvi.
Namn! Voi, miksi tämä ei voinut onnistua kilpailussa ja lähdin laittamaan sitä elintarvikeväriäkin mukaan.
Tämä mustikkapiirakka on niin hyvää. Resepti on alkujaan setäni vaimolta, Annikilta, vuonna 2000. Juhlimme tuolloin heidän 20-vuotis hääpäivää ja Annikki oli leiponut tällaista ihanaa piirakkaa. Hieman tuunasin ja lopputulos on Ullan suussasulava mustikkapiirakka! Vaasassa asuessani ja opiskellessani leivoin sitä usein. Olin jo silloin Alkossa töissä opiskelujeni ohella ja leivoin tätä mustikkapiirakkaa joskus työkavereilleni. Eräs työkavereistani, Uma, ihastui siihen. 2 vuotta sitten Turkuun muutettuani hän laitti minulle s-postia ja kuulumisten ohessa hän kertoi kadottaneensa reseptin jonka jaoin hänelle. Uma, jos satut lukemaan tätä, niin sä tulet aina mieleen tästä piirakasta! :) Tai jos joku sieltä Prisman Alkosta Vaasassa lukee tätä, niin laittakaa Umalle terveisiä! Turussa asuessani leivoin tätä kanamuna-allergikko ystävälleni usein.
Hei, mutta nyt on perjantai. Ja tapani mukaan olen jo suunnitellut illaksi mieluisaa tekemistä. Tapaan ystäväni Reettan tovin kuluttua kaupungilla. Mun isä sanoi, että nyt kun Helsinkiin muutan, niin elinkustannukset nousee, ja tokaisi lopuksi "ei kannata ehkä ihan joka viikonloppu lähtee bilettämään" :D. Ihana iskä! T: Ulla kohta 29 vee. ha ha. Silti tämän ensimmäisen työviikon kunniaksi olen kyllä lasillisen proseccoa ansainnut.
Tämä postikortti tipahti eilen postiluukustani Vilhovuorenkujan kuudennen kerroksen kaksioon. Näissä tunnelmissa toivotan kaikille loisteliasta viikonvaihdetta!
XXX
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti