KÄRLEKS MUMS

Elämäntyyliblogi

maanantai 15. joulukuuta 2014

Joulun herkullisimmat suklaabiscotit

Jouluun leipominen on ihanaa!
Tänään oli vuorossa suklaabiscotit. Toisin sanoen eteläpohojalaasittain: kardemummakorput, jonka toisen pään olen kastanut sulassa suklaassa. Mutta jotenkin suklaabiscotit kuulostaa hienommalta, ainakin täällä suurkaupungissa. 

Näitä herkullisia suupaloja voi leipoa muulloinkin, kuin jouluna. Idean näihin suussasulaviin pikkuleipiin sain itseasiassa jo touko-kesäkuun vaihteessa 2012, kun asuin vielä Vaasassa. Olin Turussa ystävieni luona ja menimme fiikkaamaan Café Artiin. Sielä oli niin paljon herkkuja, että valinnan vaikeus yllätti.. Päädyin ottamaan ystäväni kanssa puoliksi jättikokoisen biscotin, jonka toinen pää oli kastettu suklaassa. Maku oli ihana ja koostumus täydellinen! Join kahvia ja alkukesän aurinko heijastui Aurajoesta kahvilan ikkunaan. Tuon Turun-päivän jälkeen muutin Tanskaan kesäksi ja sitten TA-DAA, Suomeen palattuani olin saanut Åbo Akademilta kirjeen, että pääsin suorittamaan maisteriopintoni loppuun Turussa! Niinpä Turkuun muutettuani Café Artista tuli lempifiikkauspaikkani. Oi noita Turku-aikoja. Ja nyt, kun tätä kirjoitan, soi musiikkivehkeistäni The sound of silence. Melkeinpä tässä liikuttuu.

Nyt haluan jakaa teille tämän kehittelemäni suklaabiscotin reseptin. Että saisitte kokea ihanat kardemummanmaut yhdistettynä tummaan suklaaseen. Reseptistä tulee n. 30 kappaletta.

125 grammaa mantelijauhetta
50 grammaa voita
2 onnellisen kanan munaa
2 dl sokeria
4 dl vehnäjauhoja
2 tl hienoksi jauhettua kardemummaa
1,5 tl leivinjauhetta
vajaa 1 tl suolaa

Mittaa kaikki aineet kulhoon ja sekoita.

Tässä ainekset. Sittn vain pruumpruum sähkövatkaimella sekaisin. Vältä liikaa veivaamista. Ainiin, suola on tosi tärkeä ainesosa. Se tuo paljon hyvää makua.

Pyörittele uunipellille taikinasta 3 tankoa: 

Sitten paistoin uunin keskitasolla 200 C° noin 15 minuuttia. 
Uunista tullessa leikkasin ne vinoiksi viipaleiksi. Sitten, kun viimeisen pellin olin paistanut, laitoin kaikki viipaloidut palat samalle pellille (ei haittaa vaikka menee vähän eripäin) ja otin uunin pois päältä. Paistoin jälkilämmöllä noin tunnin viellä. Tämä siksi, että biscoteista tulisi oikein rapeat ja maistuvat. 

Sitten, kun nämä olivat jäähtyneet, otin aarrekätköstäni lempisuklaata: Fazerin tummaa taloussuklaata.
Pilkoin puolet tästä, eli 100 grammaa kattilaan ja sulatin. Koska minulla tiettävästi on siis kaasuliesi, sulatin siinä liedellä vain, mutta normihelloilla sitten vesihauteessa.

Ylemmässä kuvassa suklaan sulattamista vesihauteessa. Alemmassa kuvassa onkin biscotin kastaminen suklaaseen. Eli, ota biscotti käteen ja kasta sen toinen pää/etupuoli pääasiassa suklaaseen ja aseta voipaperilla/leivinpaperilla vuoratun tarjoiluastian päälle kuivumaan.

Tässä vastadopatut suklaabiscotit.


Nää on oikeesti tosi hyviä!
Esimerkiksi, leivoin näitä useampaan otteeseen viime keväänä. Sitten, eräänä viikonloppuna ystäväni Ida oli tulossa Turkuun ja tarvitsi yöpaikkaa. Itse olin juuri silloin Pohjanmaalla ja jätin hänelle postilaatikkoon avaimen. Alkuviikolla palatessani huomasin hänen syöneen kaikki biscottini ja hän sanoi, että ne olivat liian hyviä. Ja sama kävi toistamiseen -minulla oli kesäkuussa kolme viikkoa eräs pariskunta asunnossani, kun olin itse lomalla muualla ja he olivat syöneet purkistani kaikki suklaabiscotit! Ahh, eihän siitä voi vihainen olla - ihanaa kun leipomukseni maistuvat<3!


Nyt alan leipomaan soijapasteijoita. Niistä onkin resepti jo täälä blogissani.


Näkymä olohuoneen ikkunasta.
Leipomisintoa ja rakkautta
kaikille!


XXX











Ei kommentteja:

Lähetä kommentti